Hei sinä, joka eksyit blogiini. Syy minkä takia päätin aloittaa ylläpitämään blogia on varmasti yksi niistä yleisimmistä syistä: halusin luoda itselleni alustan, johon järjestää ja tallentaa ajatukseni sekä yrittää saada selkoa siitä sekamelskasta, jota päässäni piilottelen. Olen saanut kuulla ja itse todeta, että olen hyvin sekava henkilö. Minulla on tapana analysoida jokainen tilanne ja jokainen liike, ele ja ilme, jonka joko minä -tai kanssakeskustelijani luo, ja se alkaa käydä voimille. Olen myös hyvin tietoinen olamuksestani ja siitä kuvasta jonka muille annan itsestäni, vaikka se ei päälepäin saata siltä vaikuttaa. Kyselen usein parhailta ystäviltäni haisenko pahalle, näyttävätkö hiukseni rasvaisilta, näyttävätkö finnini pahalta ja muuta tämän kaltaista. Ja vaikka ystäväni vakuuttelevat minulle, ettei minusa ole mitään vikaa en usko heitä. Pahin painajaiseni on olla muiden mielestä "se tyttö.. se joka haisee pahalta".
Voisin kutsua itseäni perfektionistiksi, joka on menettänyt yrittämisen halunsa. Esimerkkinä koulutöiden ja projektien työstäminen. Olen lukiolainen ja lukio on tähän mennessä lyhyen opiskelu-urani parasta aika, mutta se on myös minulle lyhyen opiskelu-urani rankinta aikaa. Asetan itselleni alitajuisesti tavoitteet, jotka ovat niin korkeat että, usein luovutan jo ennen kuin olen päässyt työn makuun. Löydän itseni usein tilanteesta, jossa suorittamattomien töiden läjää vain kasvaa ja lykkään tniiden suorittamista aina viime minuuteille saakka. Tällöin työn jälki on kaukana siitä mihin tiedän pystyväni ja tämä saa minut masentumaan. Olen rehellisesti sanottuna kasin oppilas, mutta unelmoin kympin oppilaan tittelistä.
Minulla on hyvin paljon lahjakkaita ystäviä. Heistä jokainen on hyvä jossakin, olkoon se sitten harrastus tai koulunkäyni, lukeminen tai kädentaito. Luonteeseeni kuuluu hyvin vahvasti itseni vertaaminen muihin. Tiedän tämä olevan huono tapa, ja tiedän että minun pitäisi keskittyä siihen missä minä olen hyvä ja niin edelleen, mutta en vain pysty moiseen. Vertailen itseäni muihin, ulkonäöllisesti varsinkin, ja vaikka tiedän, että en koskaan voisi olla kukaan muu kauin minä ja, että minun ei tarvitse olla hyvä kaikessa mitä teen, vertailu vain jatkuu. Otetaan esimerkiksi urheilullisuus. Minulla on eräs ystävä, joka on hyvin urheilullinen ja hyväkuntoinen henkilö. Itsekkin olin hyvin urheilullinen, pari vuotta sitten, mutta en pitänyt itseäni tarpeeksi hyvänä sillä, kun katsoin itseäni ystäväni rinnalla näin vain isomahaisen wannabe-urheilijan. Ja edelleen vesrtaan itseäni tähän ystävään, vaikka en enää harrastakkaan aktiivisesti mitään urheilulajia.
No mutta... Tiedän, että voisin jatkaa tätä loputtomiin, mutta kukapa jaksaisi lukea kymmentä kappaletta pelkkää nonstop itsepohdiskelua. Jos et ole vielä päässyt jyvälle siitä, mistä kirjoittelen blogiini niin minäpä vähän avaan sitä tähän loppuun. En ole mikään beautyguru tai ruokabloggaaja vaan loin tämän blogin kuin nettipäiväkirjaksi. Olen pari kertaa kokeillut kirjoittaa päiväkirja päiväkirjaa tietokoneelle, mutta se tuntui jotenkin omituiselta. Haluan jakaa omia ajatuksiani muiden kanssa ja lisäksi olen haaveillut blogista jo jonkin aikaa. Kirjoitan siis blogipostauksia omasta arjestani ja enemmänkin pohdiskelun merkeissä kuin tyylillä "klo 8:00 söin aamiaista. Klo 10:00 menin kouluun...".
Pidän keskustelemista, ja siksi kehotankin sinua jättämään kommentteja postausteni kommenttiboksiin. Vastailen mielelläni erilaisiin kysymyksiin ja haluan kuulla mitä olette mieltä asioista, joita tuon esille teksteissäni. Kommentoikaa rohkeasti.
-Rentukka
Ps. Pahoittelen mahdollisista korjoitusvirheistä niihin kannattaa varautua jatkossakin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti